The Edge annual question 2012
4 hours ago
Thursday, August 18, 2011
Pähkinä purtavaksi
Paljon on kohinaa ruuantuotannon ympäristövaikutuksista: maan- ja vedenkäytöstä, torjunta-aineista, lannoitevalumista,typpisyklin häiriintymisestä, energiankulutuksesta yms. Olisi kiinnostavaa tietää millainen energiankulutus vaaditaan teoriassa suljettuun tuotantosykliin? Tällä tarkoitan sykliä missä esim. lannoitteet valmistetaan, levitetään pelloille, kasvit kasvavat ja prosessoidaan syötäviksi, kuljetetaan kuluttajille, pellolta menetetyt ravinteet kerätään talteen ja prosessoidaan takaisin sellaisiksi lannoitteiksi mitä kasvit voivat käyttää hyväkseen. Auringonvalo kasvattaa kasvit, mutta kaiken muun tekemiseen vaaditaan meidän omaa energiantuotantoa. Kuinkakohan paljon esimerkiksi tuotettua vehnäkiloa kohden?
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
.png "English"){kind=small}
5 kommenttia:
Vähän liiankin hyvä ja tiukka kysymys. :) Samaa olen itsekin pohtinut.
Vehnätonnin tuottamiseen menee (keskimäärin) 1000 tonnia vettä. Vehnän tuominen onkin tehokkaimpia keinoja "tuoda vettä".
Jotain kertoo myös se, että länsimaissa keskimäärin ruokamme sisältää 5-10 kaloria fossiilisia polttoaineita jokaista kaloria kohden, mutta ei tämään ihan kysymykseesi vastannut. Jostain olen lukenut noista, että mikä ero on vege-ruokavaliolla verrattuna jenkkilä-lihadiettiin, ja ero oli muistaakseni aika huomattava, helposti kymmenkertainen. Kasvisruoassa fossiilisia kaloreita on siis pari-kolme, ja lihassa pari-kolmekymmentä jokaista nieltyä kaloria kohden. Luomussa vastaavasti vähemmän.
Fosfori (siis kakka) on pakko kierrättää todella tarkasti, koska sitähän ei saada muuten kuin "ulkoisista" lähteistä eli kaivoksista ja se on kasveille välttämätöntä. Typpeä voisi palkokasveilla sitouttaa maahan, mutta se on huomattavasti hitaampaa ja "tehottomampaa" kuin typen ottaminen lannoitteista (jotka valmistetaan fossiilisista, mutta voidaan tehdä myös pelkällä sähköllä, joskin vaivalloisemmin).
No en tiedä tuliko tässä mitään hyödyllistä, mutta keskustelu ainakin avautui :)
Joo kyllähän siinä energiaa kuluu. Sen verran olen nyt oppinut, että mikäli kakka ja pissa kierrätetään takaisin pelloille on vaadittava lannoitevoluumi ilmeisesti kymmeniä tonneja hehtaaria kohden, jotta sinne saadaan takaisin ne ravinteet joita sieltä viljan mukana poistui. Kuorma-auto kuluttaa polttoainetta ehkä 50 l/100km ja pelkästään tuosta saadaan nopeasti energiakustannus, joka on enemmän kuin typpilannoitteen tekeminen Haber-Bosch menetelmällä. Kiinnostavaa on, että tämän prosessin energiatehokkuus on ilmeisesti jo aika lähellä sen teoreettista ylärajaa.
ai niin...se piti vielä lisätä, että jos hehtaari pystyisi tuottamaan kalorit noin 30:lle henkelle (6t/ha ja kulutus 220 kg per lärvi) niin lantaa ja pissaa ei synny sellaista määrää, että se sisältäisi esim. sen typpimäärän mikä maksimoi sadon (about 150kg/ha)...eli jostain systeemin ulkopuolelta sitä pitää silti tuoda.
Tuo fossiilisten polttoaineiden arviosi vaikuttaa muuten liian suurelta. Jos tältä sivulta poimin
(http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jsfa.2740310314/abstract) leivälle energiankulutuksen 14.8MJ/kg niin hehtaari, joka tuottaa 6000kg vehnää (täällä tietenkin vähemmän) vaatisi noin 90GJ energiaa.
Toisaalta ruokana 6000kg vehnää/ha on ehkä noin 75GJ/ha (300 kcal/100g). Eli jokaista ruokakaloria kohden kuluisim 1-2 kaloria muuta (yleensä fossiilista) energiaa.
Tuossa 5-10 kalorissa per kalori on käsittääkseni laskettu koko ketju "siemenestä suuhun", eli kasvatuksen vaatimat lannoitteet, maatilan polttoaineet, kuljetukset (joskus jopa lentäen), jalostus, pakkaus, taas kuljetus, mahd. jäädytys tai jäähdytys, kuljetus kotiin, ja vielä kaiketi kokkauskin. Ero onkin melko suuri jos minä kasvatan siemenestä kesäkurpitsan pihallani, haen kottikärryillä naapurista hevosenlantaa sille ruoaksi ja syön sen suoraan pihamaalla raakana. :)
Mutta olen sen kyllä aika monesta kirjasta lukenut (voi tietysti olla että ovat kaikki nyppäiseet sen jostain huonosta lähteestä tai toisiltaan) ja yleensä se on mainittu 7 kaloriin tai 10 kaloriin, riippuu vähän kenen ruokavaliosta puhutaan. Pelkällä vehnällä se on tietysti paljon vähemmän kuin pitkälle jalostetulla lihalla, ja kyse on jonkinlaisesta keskiarvosta länsimaissa (tai jopa amerikassa).
Post a Comment